Ja matka jatkuu

Don Detin ydinkeskusta.

Tulimme tämän päivän pyöräreissun jälkeen siihen tulokseen, että huomenna on taas aika jatkaa matkaa. Elämänmeno täällä Don Detilla on sinänsä oikein mukavaa, mutta tämä rauhallisuus ja tekemisen puute alkaa käydä vähän tylsäksi. Tai siis voisihan täällä istua illat pitkät näissä pienissä baareissa (kyllä ne sähköt kestääkin yön yli..buu!) niinkuin hyvin monet muut reissaajat, mutta emme jotenkaan ole olleet kauhean innostuneita moisesta. Olemme myös kuunnelleet pari viimeistä yötä samassa majatalossa olevien brittien railakasta joulun juhlintaa, joten sekään ei nyt kannusta meitä jäämään tänne. Olisi ihan kiva saada nukuttua taas joku yö ilman heräilyä ja korvatulppia.

Huomenna matkustamme siis Kambodzaan ja näin ollen tavoitteemme ehtiä vierailemaan näissä kaikissa kolmessa maassa vajaan kuuden viikon aikana toteutuu. Se on aika kiva. Menemme ensin Siem Riepiin, jossa on se Angkor Watin temppelialue ja olemme siellä mahdollisesti uuden vuoden yli. Ihan hauskaa mennä sinne näin kuuden vuoden jälkeen, sillä uskoisinpa senkin pikkukylän kehittyneen aika paljon sitten viimeisimmän visiittini. Huomenna on taas luvassa vähintään 13h matkustamista (vene, minibussi ja bussi), mutta sehän on ihan jees. Täältä Don Detilta pääsee Siem Riepiin noin 24€/hlö ja sen lisäksi rajalla pitää maksaa 30$ viisumimaksu.

Li Phi Falls.

Tänään vuokrasimme polkupyörät ja polkaisimme näiden kahden saaren, Don Detin ja Don Khonin, ympäri. Nyt on muuten ahteri ja kämmenet aika hellänä! Tie oli välillä aikamoista kivipeltoa joskin hyvin tasaista sellaista. Poikkesimme Don Khonin eteläkärjessä, missä hyvällä tuurilla voisi nähdä niitä delfiinejä (meillä ei ollut hyvä tuuri) ja missä voi katsella joen toisella puolella olevaa Kambodzaa. Paluumatkalla kävimme katsomassa vesiputousta nimeltä Tat Somphamit (paikallisittain Li Phi Falls = Spirit Trap), joka ei ole se Kaakkois-Aasian suurin vesiputous, mutta aika massiivinen oli tämäkin. Paikalliset uskovat, että pahat henget ovat jumahtaneet siihen putoukseen, eli ilmeisesti putouksella ei ole kovinkaan hyvää karmaa. Meidän mielestämme se oli ihan hieno olipa siellä pahoja henkiä tai ei.

Alue oli oikeasti ihan valtava. Kuva ei tee oikeutta.

Mummopyörällä saarien ympäri.

Paistetut sammakot.

Biitsiä Mekongin varrella.

Se hyvä puoli on ollut olla muutama päivä Don Detilla, että täällä on huomattavasti halvempaa kuin esimerkiksi Luang Prabangissa. Olemme maksaneet majoituksesta  4€/yö ja kaiken kaikkiaan pärjänneet noin 10€/pvä/hlö (sis. majoitus & ruokailut & juomat). Tämä on hyvä siitä näkökulmasta, että paikasta toiseen siirtyessä 25€/pvä/hlö matkabudjetti hetkellisesti ylittyy, mutta näissä halvoissa paikoissa majaillessaan muutaman päivän saa kivasti kurottua kokonaisbudjettia kiinni. 

Laos on kaiken kaikkiaan ollut äärimmäisen rento paikka, mutta ei tämä enää ole niin viaton kapitalismin suhteen kuin ehkä oletimme ennen tänne tuloa. Tyrkytystä on vähemmän, mutta kyllä täälläkin rahan päälle ymmärretään. Tulevaisuudessa Laosilla on varmaan haasteena pitää maahan suuntautuva turismi oikeilla raiteilla ja hyvässä maineessa. Täällä nimittäin kaiken tilaamansa voi saada ns. Happy-versiona (vaikka perunamuusin) ja esimerkiksi Suomen reseptilääkkeitä on saatavilla myös pienimpienkin markettien hyllyiltä. Tämä tottakai johtaa erinäköisiin lieveilmiöihin, joista myös paikalliset tuntuvat välillä olevan huolissaan. 

Se on nyt siis kiitos ja kumarrus Laosille. Kohokohtia täällä ovat olleet Luang Prabangin idyllisyys, night market sekä Kuang Si-vesiputous. Myös bussimatka vuoriston yli Vang Viengiin oli aika siisti ja "tuubaaminen" Nam Son-joessa oli kerrassaan unohtumaton elämys. Ja viimeisenä eikä suinkaan vähäisimpänä pisteet kotiin vie Beerlao & Lao Lao-viski. :) 

Lämmintä joulua Si Phan Donilta!

Saisipa tämmöisen JKL-Nälkämaa välillekin..

Pääsimme oikein sukkelasti tänne Laosin eteläpäähän, vaikka se meidän matkasuunnitelmamme (20h bussissa) kuullostikin jotenkin aika ankealta. Matkustimme ensin Vientianeen, eli Laosin pääkaupunkiin, josta hyppäsimme maailman siisteinpään makuubussiin. Toisin kuin siinä Vietnamin makuubussissa, tässä versiossa oli ikään kuin ihan oikeita sänkyjä, joissa melkein mahtui pitämään jalat suorina! Mikäpä siinä sitten nukkuessa. Pääkaupungista etelään päin myös tiet olivat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin pohjoispuolella, missä asfaltti oli rikki melkein poikkeuksetta aina 100m välein. Ne ensimmäiset neljä tuntia Vientianeen olivatkin aikamoista täryytystä.

Ja vieressä virtaa Mekong.

Laosin eteläpäässä on tosiaan alue, jota kutsutaan Si Phan Doniksi tai 4000 Islandiksi. Mekong-joki on täällä leveimmillään ja täynnä pieniä saaria, joista osassa on majapaikkoja myös meille turistien turheloille. Me majoitumme nyt paikassa nimeltä Don Det, joka on kivan rauhallinen pieni saari alueen eteläpäässä. Tällä saarella oikeastaan vain bungaloweja ja pieniä ravintoloita ja sähköä riittää ehkä noin kymmeneen asti illalla (paitsi ne katkesi juuri kun tätä kirjoitan..). Don Detilta pääsee helposti viereiselle saarelle nimeltä Don Khon, missä on koko Kaakkois-Aasian suurin vesiputous. Don Khonin eteläpäässä on myös mahdollista päästä bongailemaan melkein sukupuuttoon kuolleita Irrawadda-delfiinejä. Vuokraamme varmaan huomenna tai ylihuomenna polkupyörät ja käymme ajamassa kenties molemmat saaret ympäri ja tsekkaamassa ainakin sen isoimman vesiputouksen.

Saarella olevat bungalowit ovat kaikki tällä Main Streetillä.

Valtaosa saaren asukkaista tuntuu olevan alle kouluikäisiä lapsia...

...ja vesipuheveleita.

Paikallisten asumusta.

Täällä Don Detillä on viimeistään saanut huomata, miten hyvään olemme Suomessa päässeet tottumaan. Tämä tulee esille hyvin pienten, mutta meille itsestäänselvien asioiden ansiosta: esimerkiksi netti on turhauttavan hidas, sisätiloissa ei voi olla roskiksia tai muuten tulee ötököitä, sticky ricen seassa on kuolleita muurahaisia, vessapaperia ei voi vetäistä, suihkusta tulee "lämmintä" vettä, bussin keskiosaan voi ihan hyvin laittaa muovituoleja jos oikeita paikkoja ei enää riitä..jne. Paikalliset lapset leikkivät ihan tohkeissaan heidän marmorikuulillaan ja en ole varmaan koskaan nähnyt yhdenkään suomalaislapsen kantavan huolta omasta älypuhelimestaan samalla tavalla he niistä kuulista.Tänne sitä vaan tullaan ja kuvitellaan, että voi tehdä kaiken niin kuin kotona, mutta tätä yrittäessään kyllä turhautuu. Parempi siis olla käyttämättä sitä nettiä, kun sen äärimmäinen hitaus alkaa ottamaan aivoon. Tästä syystä tältä saarelta ei varmaan tule kovinkaan montaa päivitystä. :)

Sabaidee, eli terve vaan teille!

Tänään on tosiaan jouluaatto, mutta ei kyllä oikein tunnu siltä. Yhden ravintolan eteen oli tänään ilmestynyt ruma tekokuusi neonvaloineen (ei ihme, että täällä sähköt pätkii..), mutta muutoin täällä ei ole minkään sortin jouluhössötystä. Aika mukavaa. Voi siis keskittyä rauhassa joulun olennaisinpaan asiaan, eli hyvään ruokaan. :) Nyt tuli sähkötkin takaisin, joten me taidamme lähteä syömään intialaista ruokaa jouluateriaksi ja kokeilemaan josko saadaan tämä päivitys tulille.

Hyvää ja rauhallista joulua teille sinne Suomeen (ja Ruotsiin)! Jos haluatte palan Si Phan Donia jouluunne, niin laittakaa kaikki sähkölaitteenne pois päältä kello 22:00. :)

Vang Vieng - Hedonistin unelma

Yhdistä Ilosaarirock, vesipuisto ja yli 30 asteen helle, niin siinä on sinulle Vang Vieng. Tämä on kaupunki, jonka todelliset reppureissaajat varmaan ohittavat ihan periaatesyistä ja jonne juuri koulusta valmistuneet aussit ja eurooppalaiset nuoret suunnistavat juhlimaan. Me halusimme itse tulla näkemään mikä on meininki ja voisinpa sanoa, että olimme odottaneet jotain ehkä jopa vielä vähän överimpää. Eihän se länsimaalaisten örvellys ole kaunista katsottavaa täälläkään, mutta kyllä se vielä huomattavasti pienemmässä mittaluokassa on täällä kuin esimerkiksi Thaimaassa, Kanariasta puhumattakaan.

Sisäänheittäjät vetävät tuubaajat narujen avulla baariinsa.

Vang Vieng on siis kuuluisa Nam Son-joessa tapahtuvan tubingin takia. Tubing tarkoittaa sitä, että ihmiset lilluvat Namsonia pitkin ilmalla täytetyissä traktorin sisärenkaissa kerrassaan upean vuoristomaiseman ympäröimänä. Ilmiö on alunperin lähtöisin jo 90-luvulta ja tuubausta ensimmäiseksi kokeilleet länkkärit varmasti tajusivat heti, mistä rahasammosta siinä oli kyse. Nykyään matkan alkupää nimittäin on täynnä baareja, joihin nuoret tuubaajat voivat nousta kreisibailaamaan. Kaikkea on tarjolla ja kaikki on aivan järkyttävän halpaa. Hauskuus on varmistettu myös sillä, että jokaisessa baarissa on erilaisia liaaneja, liukumäkiä ja köysiratoja, joiden avulla voi hyppiä veteen. Turvallista? Ei tietenkään. Vuokratessaan renkaan sitoutuu olemaan vastuussa itsestään, eli käytännössä saa tehdä mitä lystää. Pääasia, että maksat siitä mitä tilaat. 

Tubing.

Noh, mehän olimme sitten heti eilen aamulla ensimmäisenä vuokraamassa niitä renkaita. Oltiin ihan niin ensimmäiset, että minun kämmenselkään piirrettiin iso numero ykkönen ja Jonille kakkonen. Ja meidän piti ihan odottaa muita lähtijöitä, jotta saimme ilmaisen tuk tuk-kyydin virran alkupäähän. Aamupäivällä lähteminen kuitenkin osoittautui parhaaksi ratkaisuksi, nimittäin ehdimme alta pois ennen kuin ne bileet oikeastaan edes alkoivat. Siellä me lilluttiin ihan rauhassa ja pysähdyttiin pariin otteeseen matkan viimeisissä baareissa makoilemaan riippukeinuissa ja bambumajoissa. Siinä etupäässä meitä lillui menemään sellainen kymmenkunta henkilöä ja pysähdyimme molemmilla kerroilla samoissa paikoissa, niin saimme porukalla vähän hehkuttaa sitä, miten mukavaa se touhu oli. Ja olihan se tubing oikeasti ihan mielettömän siistiä! Siinä uitat takamustasi lämpimässä vedessä kerrassaan upeissa maisemissa, niin mikäpä sen kivempaa. Virtaus on suurimmaksi osaksi tosi rauhallista, mutta matkan aika tuli muutama sellainen vauhdikkaampikin pätkä, mitkä antoivat ihan kaivattua lisäpotkua perille pääsemiseksi. Kaiken kaikkiaan meidän tubing-reissu kesti viitisen tuntia niiden parin pysähdyksen kanssa ja loppumatkasta teki jo mieli vähän kauhoa vauhtia käsillä kun oli jo aika kova nälkä. 

Tänään vuokrasimme skootterin ja kävimme katsomassa erästä luolaa noin seitsemän kilometrin päässä Vang Viengista. Tie oli aikamoinen pottupelto ja saimme hyvän tomurusketuksen siinä ajellessamme. Luolan suulle piti nousta melkein puoleen väliin yhtä vuorta (tai siltä se ainakin tuntui), joten onneksi se luola oli sitten ihan oikeasti aika vaikuttava. Ihan hullua mennä pienestä suuaukosta sisään sellaiseen paikkaan, jonne mahtuisi  muutama 5-kerroksinen kerrostalo sisälle. 

Kannattaa ajaa mahdollisimman keskellä...

Luola,

Kuva ei valitettavasti näytä mittasuhteita oikein..

Maisemaa matkan varrelta. Taas.

Huomenna lähdemme jatkamaan matkaa ja edessämme on noin 20-tunnin bussimatka ihan Laosin eteläpäässä olevaan Si Phan Doniin. Woohoo. Meistä ei siis kuulu ehkä pariin päivään, joten tämä kotiväelle tiedoksi. :) Kiitos muuten kaikille teille, jotka olette laittaneet kommentteja. Ne ilahduttavat aina!

(Toim.huom.) Se unohtui mainita tuossa aiemmin, että Vang Vieng on tosiaan hyvin varustautunut näitä tuubaajajuhlijoita varten. Kaupunki on nimittäin täynnä ravintoloita, joissa voi makuuasennossa tuijottaa telkusta Frendejä tai Family Guy:ta putkeen vaikka koko päivän. Mikäpä siinä sitten alushousupäivää viettäessä.

Pak Ou & Kuang Si - Luola & Paratiisi

Olimme eilen reippaita turisteja ja lähdimme päivän kestäneelle retkelle katsomaan Pak Ou-luolia sekä Kuang Si-vesiputousta. Päivä tarjosi ihan kivaa toiminnallista vaihtelua, sillä tähän mennessä päivämme Luang Prabangissa ovat kuluneet lueskellen ja muuten vain hiimaillen.

Lao Lao

Matka Pak Oulle taitettiin jokiveneellä Mekongia pitkin. Se oli aika kylmää kyytiä varsinkin aamulla, kun aurinko ei vielä paistanut. Meidän kuski tumautti meidän botskin jossain vaiheessa karille, joten jouduimme vaihtamaan venettä ns.viskikylässä pysähtyässämme. Viskikylä on pieni kylä Luang Prabangista pohjoiseen, missä paikallista Lao Lao-riisiviinaa valmistetaan. Lao Lao ei minun mielestäni ole mikään jumalten juoma, mutta olen tainnut joskus maistaa pahempaakin alkoholia.

Pak Ou-luola oli ehkä hieman pettymys. Tähän varmasti vaikutti aika paljon se, että luolat nähdäkseen piti istua ja palella puolitoista tuntia siinä jokiveneessä. Luolia oli siis kaksi kappaletta ja sinne on tuotu tuhansia pieniä (ja isompiakin) buddhapatsaita. Paikka on jonkin sortin pyhiinvaelluskohde, mutta sen historiasta voitte lukea lisää vaikka wikipediasta. :) Emme saaneet siellä oikein hyviä kuviakaan. Matka oli kuitenkin kaiken kaikkiaan ihan jees. Tutustuimme reissulla myös mukavaan saksalaiseen pariskuntaan, Stefaniin & Ralfiin, joihin varmaan törmäämme myös Vang Viengissä.

Pak Oun sisäänkäynti.

Päivän ehdoton yllättäjä ja yksi vaikuttavimmista elämyksistä tähän mennessä tällä reissulla oli Kuang Si-vesiputous. Aivan käsittämättömän kaunis paikka! Maisemaa olisi voinut tuijottaa vaikka kuinka kauan ja jos olisi ollut hieman lämpimämpi, olisimme ehdottomasti pulahtaneetkin siinä upean turkoosissa vedessä. Jos sielulle on olemassa ruokaa, tämä maisema olisi sille varmasti oikea jälkiruoka.

Täältä se lähti...

...ja matkan aikana muuttui useiksi pienemmiksi putouksiksi...

...jotka lopulta laskivat...

..tällaisiin ihaniin pieniin laguuneihin.

Tänä aamuna hyppäsimme bussiin ja matkustimme Vang Viengiin, joka sijaitsee Luang Prabangista hieman etelään. Välimatka LP-VV on 200-jotain kilometria ja matkaan meni yhteensä noin 7 tuntia! Huh! Miten se onkin mahdollista? Sitä mekin mietimme lähtiessämme, mutta totuus selvisi hyvin pian:  Laosin pohjoisosa on aika hemmetin vuoristoinen ja tänne menevä tie oli melkein koko matkan ajan melkoista serpentiinä, ylös alas, ylös alas...(Herkästi matkapahoinvoivat henkilöt: en suosittele!). Mutta olihan siinä matkalla kertakaikkisen upeat maisemat!

Keskinopeus näissä maisemissa on noin 60km/h.

Nyt olemme siis Vang Viengissä ja täällä on muuten KUU-MA!! :)

Luang Prabang tutuksi

Tämä on nyt kolmas päivämme Luang Prabangissa. Kaupunki tuli tutuksi oikeastaan jo ensimmäisen päivän aikana puoleen päivään mennessä, sillä sen verran pieni on tämä kylä.

Tässä hotellissa on näkymä suoraan Mekong-joelle.

Luang Prabang on Laosin demokraattisen tasavallan ensimmäinen pääkaupunki ja edelleen myös koko maan buddhalaisuuden keskuspaikka. Kaupunkikuva on hauska sekoitus buddhalaisuutta ja eurooppalaisuutta, mikä johtuu Ranskan siirtomaavallan ajoista. Muutoin eurooppalaista pikkukylää muistuttavassa kaupungissa on lukuisia buddhalaisia temppeleitä ympäriinsä. Ja melkeinpä joka korttelissa myydään tuoreita patonkeja. Heh. Kaupunki on itsessään yksi Unescon maailmanperintokohteista ja on kyllä vierailun arvoinen paikka Laosissa matkustellessaan.

Näitä täällä riittää.

Mukavinta täällä on tämä rauhallinen elämänmeno sekä halpa ja hyvä ruoka. Vaikka itse kaupungin sisällä nyt ei ihan hirveästi muuta nähtävää ole kuin nuo temppelit, niin täältä järjestetään jos jonkinlaisia retkiä tässä lähellä oleviin kohteisiin. Me lähdemme huomenaamuna  katsomaan niitä Pak Ou-luolia, jotain vesiputousta sekä pientä kylää, jossa valmistetaan paikallista Lao Lao-viskiä. Kerronpa siitä lisää sitten huomenna.

Kovinkaan montaa laadukasta budjettireissaajan majapaikkaa emme ole täältä löytäneet. Nyt majoitumme Bounga Souk Guesthousessa, jossa huoneemme maksaa 10€/yö. Naapurissa on tänään hautajaiset ja siitä syystä meidän viereisen talon pihaan oli  kasattu viime yönä pieni paviljonki ja edesmenneen ruumis köllöttää tuossa heidän terassillaan lakanan alla.

Paikallinen taiteilja työssään. 

Kiipesimme eilen Phousi-kukkulan päälle katsomaan maisemia.  

Lukunurkkaus ulkona.

Olemme omaksuneet täällä Tiistai-buddhan elämäntyylin.

Onnellisena Luang Prabangissa

En edes tiedä mistä aloittaisin tämän hehkuttamisen... Voi tätä elämän autuutta! Jos emme tulekaan takaisin Suomeen, niin meidät löytää jatkossa täältä Luang Prabangista. Kirjoitan myöhemmin jotain faktaakin tästä paikasta, mutta nyt luettelen vain asioita miksi täällä on kerrassaan ihanaa ja hyvä olla:

1. Aurinko paistaa ja päivällä on jopa aika kuuma.
2. Söimme lounaan Mekong-joen varrella. Sitä ei tapahdu ihan joka päivä.

Mukavat maisemat Mekongin varrella.

3. Täällä ei ole paljon liikennettä eikä täällä myöskään käytetä tööttiä.
4. Täällä ei ole liian paljon turisteja.
5. Kaupunki hiljenee kello 23:30, jolloin alkaa yleisesti säädetty nukkumaanmenoaika. Tästä syystä täällä ei myöskään ole örveltäviä turisteja.
6. Paikallinen olut, Beerlao, on ihan uskomattoman hyvää.
7. Pullollinen (640ml) paikallista Beerlao-olutta maksaa vajaan euron. (ihme, että täällä ei ole niitä örveltäviä turisteja..)
8. Söimme illallista paikallisessa All You Can Eat -buffetissa, joka maksoi euron.

Syö kaikkea mitä haluat eurolla.

9. Söimme jälkiruoaksi kahden nyrkin kokoisen ja äärimmäisen herkullisen suklaaleivoksen, joka maksoi 80snt.
10. Yllämainittuja leivoksia myydään useissa eri paikoissa ympäri kaupunkia.
11. NightMarket järjestetään joka ilta ja siellä myydään todella taidokkaita käsitöitä ja piirrustuksia.
12. NightMarketilla kukaan myyjistä ei tyrkytä mitään, vaan myytäviä tuotteita saa ihailla ihan rauhassa.
13, Olemme täällä ainakin seuraavat kolme päivää.

 Päivän (ja toistaiseksi koko reissun ainoa) ainoa miinus oli se, että eräs paikallinen koira päätti upottaa hampaansa minun suomalaiseen herkulliseen takalistooni. Kävelimme sen talon ohi ja se ampaisi samoin tein tervehtimään ja tiesi samoin tein mihin tarrata. Kaikennäköiseen sitä on varautunut näillä matkoilla, mutta tätä en kyllä osannut odottaa. :) Onneksi kyseessä oli enemmänkin pelkkä näykkäisy, eli selviän ihan mustelmalla. But who can blame him; olihan siinä mihin tarrata.

Hanoi TOP 10

Olemme nyt olleet Hanoissa melkein viikon. Tänä iltana lennämme Luang Prabangiin (Laos) ja siellä on luvassa hieman parempi keli sekä rauhallisempi ympäristö. Ihan mukavaa.

Hanoi on ollut oikein mukava, joskin aika rauhaton kaupunki. Aika on mennyt siivillä, vaikka viime viikolla mietimme, että mitenköhän kauan tätä hulinaa jaksaa. Näköjään noin viikon. Tämän viikon kohokohtana ovat olleet tapaamiset couchsurffari Linhin kanssa sekä reissu Halong Bayhin. Seuraavaksi meidän TOP 10 Hanoissa vietetystä viikosta.

10. WC ja saippua
Julkisissa vessoissa on oikeastaan melkein aina ollut ihan oikea vessanpönttö ja useimmissa on ollut myös saippuaa. Ah! Pieni asia yhteiskunnalle, mutta merkittävä asia pienelle ihmiselle. Tähän kohtaan lisättäköön vielä sekin, että kaikissa meidän majapaikoissamme on ollut shampoota, hammasharjat ja hammastahnaa.

9. Temple of Literature
Tämä on Vietnamin vanhin yliopisto, joka sijaitsee aika lähellä Hanoin rautatieasemaa. Kaunis ja rauhallinen temppelialue, jossa paikalliset opiskelijat käyvät ottamassa kuvia itsestään ja opiskelukavereistaan. Tämän lisäksi suosittelemme Hoa Lo Prison Museumia, Ho Chi Minhin mausoleumia sekä The Vietnamese Women's Museumia.

8. Hoa Kiem -järven ympäristö
Täällä pääsee hetkeksi pakoon mopoja ja skoottereita. Huvita itseäsi katselemalla hääparien valokuvaussessioita tai vanhuksia jumppaamassa järven rannalla. Kannattaa käydä käppäilemässä myös illalla, sillä järvi on valaistu kauniisti (=ei liian mauttomasti).

7. Night Market
Hang Duong -katu muuttuu viikonloppuiltaisin yli kilometrin mittaiseksi markkina-alueeksi. Jos ei pelkää ahtaita paikkoja, niin kannattaa liittyä hetkeksi siihen ihmistungokseen, joka kiertää kojuja ympäri. Tällä tavalla ei tule tehtyä turhia ostoksia, sillä siitä tungoksesta haluaa aika pian päästä pois.

6. Positiivinen elämänasenne ja yritteliäisyys
Jos jotain haluaa tuoda tuliaisiksi Vietnamista, niin se on juurikin tätä. Ja kaikesta tästä hulinasta huolimatta, kenelläkään ei tunnu olevaan liian kiire minnekään. Se on aika mukavaa.  Paikallinen yritteliäisyyskin on omassa rasittavuudessaan myös jokseenkin ihailtavaa. Juuri kun olet saanut tehtyä selväksi, ettet tarvitse sitä sinulle tyrkytettyä lippistä, helmikorua, mopokyytiä, riippumattoa, jotain-ihme-kookoslettua, sokerimunkkia, paitaa tai kirjaa, niin siinä sekunnissa sanotaan, että "no entäs sitten kookoshattu??". Niin. Emme tarvitse niitäkään, kiitos vain.

5. Vanha kaupunki
Jos täältä ei löydy sen kopiota, niin sitä ei ole olemassakaan! Voi hyvänen aika tätä myytävän tavaran paljoutta! Meidän "suosikkikatuja" ovat ne, joilla myydään neonvaloissa paistattelevia buddhapatsaita sekä vastaavantyyppisiä joulukuusia. Vanhassa kaupungissa on hieman hankalaa suunnistaa, mutta viikon jälkeen suuntavaistotonkin alkaa hahmottaa jo jotakin.

4. Bia Hoi
Tämä "päivän olut" on varmasti yksi juoduimmista juomista Hanoissa. Pienet katubaarit hakevat aamutuimaan pari tynnyrillistä juuri valmistettua olutta paikallisesta panimosta ja myyvät sen saman päivän aikana janoisille vietnamilaisille (miehille). Mitä aiemmin päivällä sitä menee juomaan, sitä paremmalta se maistuu ja myöhään illalla se on jo väljähtänyttä. Tarinan mukaan paikalliset miehet juovat tätä elämän eliksiiriä  jopa 15-20 tuopillista joka päivä.. Ja osa heistä on kyllä ihan sen näköisiäkin.

Ihana paikallinen oppaamme ja uusi kaverimme Linh!

3. Vietnamilainen pannukakku
Linh vei meidät eilen syömään paikallista herkkua, eli vietnamilaista pannukakkua. Se on ikään kuin riisinuudelilettu, jonka sisään on laitettu sientä ja possunlihaa ja sitä syödään kanelinmakuisen possumakkaran kanssa. Päälle ripotellaan paistettua sipulirouhetta. Näyttää ja tuntuu hieman limaiselta, mutta ai että kun oli hyvää! Paras paikka syödä tätä Hanoissa on 12 Hang Ga Street (se oikeanpuoleinen ravintola, jossa ei ole ovea). Suosittelemme!

Kanelinen possumakkara

Vietnamilainen pannukakku

2. Katuravintolat
Hyvää, halpaa ja helposti saatavaa. Katuravintoloita on ihan joka puolella varsinkin vanhassa kaupungissa ja kannattaa aina mennä sellaiseen, jossa myydään vain yhtä ruokalajia (se on silloin sen paikan spesialitetti) Nuudeli taittuu täällä niin moneen eri muotoon, että keitetty mamas-nuudeli tuntuu nyt aika tylsältä.

1. Halong Bay
Tämä on yksi UNESCOn maailmanperintökohteista ja ei ihmekään, sillä se on aivan uskomattoman kaunis paikka! Retkiä Halong Bayhin myydään valehtelematta joka toisessa rakennuksessa vanhan kaupungin sisällä, joten reissun buukkaaminen on sinänsä helppoa, mutta hinnat ja reissujen taso vaihtelevat ilmeisesti aika paljon eri toimistojen välillä. Me ostimme oman matkamme Asia Pacific International Travel:in kautta (AP Travel) ja olimme kyllä oikein tyytyväisiä. Maksoimme Deluxe-paketista 70 dollaria/hlö ja siihen sisältyi matkat hotellista satamaan (3,5h/suuntaansa), yö laivassa, 4 ruokailua sekä pääsyliput Halong Bayn isoimpaan luolaan. Hinnat vaihtelevat 50-110 dollarin välillä, joista halvimmalla saa hieman huonomman paketin  (=vähemmän ruokaa, ilmastoimattoman huoneen laivassa, pienemmän laivan, ei luolaa jne..). Reissu oli kaiken kaikkiaan äärimmäisen onnistunut ja tapasimme siellä tosi mukavia tyyppejä, joiden kanssa mahdollisesti tavataan vielä uudestaan Kambodzassa. Oih ja voih, kannattaa käydä!

Ja nyt matka jatkuu kohti Laosia! Adios! :)