Rayongin alueen rantoja ja Ban Phe

Vuokrasimme eilen skootterin, jotta pääsisimme hieman katselemaan Laem Mae Phimin lähialueita. Päämääränämme oli Ban Phe:n kalastajakylä, jonne on täältä matkaa noin 30 kilometriä. Ihan sopiva matka siis skootterilla ajettavaksi, sillä ainakin mulla tahtoo aina aika äkkiä puutua takamus kyydissä istuessa...

Skootterin päivävuokra oli 200 bahtia (eli nelisen euroa) ja siihen vielä bensat päälle. Tosin bensoihinkaan ei mennyt päivän aikana kuin vajaat kaksi euroa, joten kaiken kaikkiaan se oli aika edullista ajanvietettä. Täällä aika monet ravintolat mainostavat vuokraavansa mopoja, mutta viime keskiviikkona me ei ainakaan onnistuttu löytämään yhtään vapaata menopeliä koko kylästä. Ilmeisesti nuo lähialueen resorteissa asuvat ruotsalaiset ovat omineet ne itselleen. Mopoa kannattaa siis vaikka kysyä pari päivää etukäteen, niin varmemmin saa pyörän juuri sinä päivänä kuin haluaa.

Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä ollut ihan kannattavaa vuokrata skootteri vaikka viikoksi, kun se kerran on niin halpoaa. Tässä lähistöllä on kuitenkin aika paljon pieniä kyliä ja kaupunkeja, joissa olisi varmaan ollut ihan kiva poiketa. Laem Mae Phimista pääsee kyllä tuollaisellakin lava-autotaksilla Ban Phen kaupunkiin, mutta muutoin täällä ei oikein tunneta paikallisliikenteen käsitystä.

Kartta Rayongin rannoista

Tällaisen kartan kun me olisimme löytäneet jostakin jo aiemmin, niin olisi ollut paljon helpompi tehdä päätös tänne Siaminlahden itäpuolelle tulemisesta. Tai siis kyllähän Google mapsista katsottuna näkee, että merenrantaahan siinä on koko matkalta, mutta majoituspaikkojen suhteen Maps ei paljonkaan anna apuja. Ei tämäkään kartta nyt täysin aukoton ole, mutta onpahan ainakin jotain mitä näyttää taksikuskille. :) Näiden karttaan merkattujen rantojen ympäriltä voi siis varmasti löytää itselleen majoituksen. 

Ainakin Laem Mae Phimin ja Ban Phe:n välillä oli rannalla aika monia isoja kerrostalokomplekseja, joista voi ostaa itselleen huoneisto-osakkeen. Veikkaisin, että sama homma on tuolla Rayongin yläpuolella olevien rantojen luona. Jos siis tykkää Thaimaasta tosi paljon, täältä saisi itselleen vielä suht edullisesti kivan loma-asunnon. Mitä ilmeisemmin aika monet ruotsalaiset ja suomalaisetkin ovat moisen itselleen jo ostaneet. 

Jos beach hopping kiinnostaa, täällä näitä rantoja riitää.

Ban Phe

Ban Phe on pieni kalastajakaupunki Rayongista ehkä n. 30km etelään päin. Sinnekin voi halutessaan jäädä majoittumaan, mutta suurin osa turisteista tulee kaupunkiin Koh Sametin saarelle lähtevien lauttojen takia. Laem Mae Phimiin verrattuna Ban Phessa on paljon enemmän  ostosmahdollisuuksia, mutta himoshoppaajien kannattaa kyllä suunnata jonnekin muualle. Suurin osa "kaupoista" myy ihan vain perus t-paitoja, tennareita ja läppösiä. Mutta niillähän ainakin täällä ollessa pärjää vallan mainiosti. Ban Phessa on myös kiva torialue, jossa on myytävänä niin tuoretta kuin kuivattua seafoodia.

Itse ainakin olen paljon mieluummin täällä Laem Mae Phimissä kuin Ban Phessa, vaikka kivalta kaupungilta sekin vaikutti. Yksi syy on pelkästään jo tuo liikenne. Täällä on nimittäin paljon helpompi päästä tien yli kuin Ban Phessa, jossa kaikennäköisiä kulkuneuvoja on huomattavasti paljon enemmän.

Matkalla Ban Phe:n kaupunkiin.

Jokaisella kaupungilla on oma porttinsa.

Ban Phen rantakatua.

Tätä kuivattua seafoodia on täällä joka paikassa. Ja sitä on jos jonkinlaista sorttia.

Ei voi mitään, näiden kojujen ympärillä leijuu aina aika ellottava haju.

Tämä on meidän suosikkijälkkäri täällä! Bambukepin sisässä kypsytettyä makeaa riisi-rusina-papumönjää.

Tämä uimaleluja myyvä auto on aika hassu ilmestys, kun se tulee tien päällä vastaan.

Koh Sametille lähtevien lauttojen satama.

Lounasravintola matkan varrella.

Tilasimme grillattua kanaa lounaaksi. Pöytään tuotiin kokonainen kana.

Lounasravintolan vessa. Jäi käyttämättä.

Uimalelut ovat iso juttu täällä.

Mikäs täällä huristellessa.

Laem Mae Phimia parhaimmillaan

Niin se vain taas on melkein viikko vierähtänyt ihan huomaamatta. Olemme edelleen Laem Mae Phimissa ja joulun lisäksi täällä tulee vietettyä myös uusivuosi. Olisimme varmaan muuten lähteneet uudenvuoden viettoon Koh Changille, mutta emme saaneet enää varattua majoitusta sieltä etukäteen. Nyt pelasimme siis varman päälle. Uusivuosi on ilmeisesti yksi ruuhkaisimmista ajoista Koh Changin saarella. Siellä on todennäköisesti aikamoiset bileet vuoden vaihtumisen kunniaksi.

Mutta innolla odotamme myös vuodenvaihdetta täälläkin Pim Pam Pumissa. Mitä ilmeisemmin tuossa rannalla olevat ravintolat kantavat pöytiä ja tuolia hiekalle, josta saa sitten aitiopaikalta syödä ja katsella ilotulituksia ja niitä taivaalle lähetettäviä lyhtyjä. Tästä videosta saa hieman paremman käsityksen noista lyhdyistä.

Sinsiam Hotel

Vaihdoimme majapaikkaa jo kolme päivää sitten ja nyt olemme hotellissa nimeltä Sinsiam. Tämä on tällainen valtava hotellikompleksi, joka muistuttaa ehkä jollain tavalla kommunistien leirikeskusta. Tai siis, eihän tällä  kommunismin kanssa ole mitään tekemistä, mutta jotenkin tässä on sellaisen kollektiivisen ja valtavan leirikeskuksen viba. Tämä on varmasti joskus ollut tosi loistelias hotelli, mutta nykyään jo aika kulahtanut ainakin ulkoisilta puitteiltaan. Tämä on siis ihan valtava paikka, mutta meidän lisäksi olemme nähneet tuolla pihan toisella puolella muutaman ruotsalaisen perheen. Tänä aamuna tänne on tullut jo muutamia paikallisia viikolopun ja varmaankin uudenvuoden viettoon, mutta tähän asti täällä on ollut ihan superhiljaista. Kivaa.

Meidän huoneen ovelta katsottuna: käytävä oikealle - ei ketään.

Meidän huoneen ovelta katsottuna: käytävä vasemmalle - ei ketään.

Uima-altaan takana on vielä tällainen katettu stadioni.

Ja ei ketään missään.

Sinsiam on oikein varteenotettava ja edullinen majoitusvaihtoehto Laem Mae Phimissä, jos siis ei haittaa, että tyynyliinat, pyyhkeet jne. ovat jo aika kulahtaneita. Täällä on todella ystävällistä henkilökuntaa ja sitä on hotellin asukkaisiin nähden ihan hirvittävän paljon. Huoneeseen kuuluu tosi iso aaminen tuossa meren rannalla olevassa ravintolassa. Iso plussa on myös tuo iso uima-allas tuolla takapihalla, jota olemme tähän asti saaneet käyttää ihan keskenään.

Tätä uudenvuoden viikonloppua lukuunottamatta huone maksaa 850 bahtia, eli noin 21€. Ei siis mikään hullun halpa majoitus, mutta ei kyllä missään nimessä kalliskaan. Tuo 800 bahtia tuntuu täällä olevan aika yleinen huoneen hinta, mutta kovinkaan monessa hotellissa siihen ei sitten kuulu aamiaista.

Tässä 25m pitkässä altaassa saa myös uiskennella ihan rauhassa.

Katseenvangitsija

Ehdottomasti hienoin juttu täällä Laem Mae Phimissa on tuo ranta, joka näyttää kertakaikkisen upealta erityisesti auringonlaskun aikaan. Mitä värejä! Samaa maisemaa tulee tuijotettua ja ihmeteltyä joka ilta. Eikä siihen edes varmaan edes voi kyllästyä. Kiva kun täällä on paljon ravintoloita ihan tuossa rannassa, joten samasta upeasta maisemasta saa nauttia jokaisen illallisen yhteydessä.

Varasimme meille skootterin lauantaiksi, joten sen jälkeen tulee vähän päivitystä myös näistä lähikylistä ja muista Rayongin alueen rannoista. 

Cha Am pähkinänkuoressa sekä ensimmäiset fiilikset Laem Mae Phimista

Ennen kuin kerron enemmän uudesta kohteestamme, on ehkä syytä tehdä vielä pieni kertaus Cha Amista, jossa sitten lopulta viihdyimme kokonaiset kolme viikkoa.

Jätimme tosiaan eilen pienen ja hellyyttävän Cha Amin taaksemme ja lähdimme vihdoin jatkamaan matkaamme. Hyvästien sanominen Rungarang de Challetin omistajapariskunnalle oli jopa hieman haikeaa. He olivat todella sydämellisiä ja ihania ihmisiä ja he pitivät meistä oikein hyvää huolta koko vierailumme ajan. Suosittelemme Rungarang de Challetia oikein lämpimästi muillekin. Hotelli sijaitsee Cha Amin rannan eteläisellä Soi 4 -kadulla ja sijainti ei olisi meidän mielestämme voinut olla parempi. Rannan eteläpää on nimittäin paljon rauhallisempaa aluetta kuin rannan pohjoispää, jossa on enemmän isoja länkkäreille tarkoitettuja hotelleja. Samaisesta syystä pohjoispään ravintolat ovat hieman hienompia ja kalliimpia ja siellä on sitä yleistä tyrkytystäkin sitten enemmän. Eteläpäässä puolestaan on paljon paikallisille tarkoitettuja ravintoloita ja ruokakojuja, joista saa hyvää ruokaa todella halvalla.

Ainoa miinus Cha Amin rannan eteläpäässä on se, että siellä on se kylän ainoa tyttöbaarikatu (eli se on tarpeeksi kaukana niistä pohjoispään perhehotelleista..). Mutta verrattuna moneen muuhun paikkaan, Cha Amissa tuokaan touhu ei ollut mitenkään liian silmiinpistävää/häiritsevää. Ja jos asialta haluaa täysin ummistaa silmänsä, kyseisen kadun voi täysin hyvin kiertää kokonaan.

No eniveis, Rungarang de Challet ei ole mikään varsinainen budget-hotelli, mutta ei sitä kyllä oltu hinnallakaan pilattu. Maksoimme yöstä 790 bahtia, joka on aika lailla 20 euroa. Amerikkalainen aamiainen sekä huoneen päivittäinen siivous sisältyi hintaan.

Rungarang de Challetilla on kiva perinteinen ulkoasu.

Englanninkielistä Bangkok Postia oli kiva lueskella aamiaisen yhteydessä.

Cha Amista Laem Mae Phimiin

Pitkällisten pähkäilyjen jälkeen päätimme viimein perjantai-iltana, että matka varmasti jatkuu seuraavana päivänä ja päämääränämme on pieni rantakylä Siaminlahden itäpuolella nimeltään Laem Mae Phim. Hyppäsimme lauantaiaamuna kello yhdeksän Bangkokiin menevään minibussiin ja perillä olimme aikalailla puolenpäivän kieppeillä. Matka maksoi 160 bahtia, eli reilut 4€ per henkilö.

Matkustamista Thai-tyylillä: ylimmällä osastolla nukkuu mummo.

Satasen vauhdissa on jo ihan hyvä ilmastointi.

Minibussi jätti meidät Bangkokin Victory Monumentille, josta matkustimme bangkokilaisten rakkaalla skytrainilla Ekkamain bussiasemalle. Jos omat matkatavarat suinkaan antavat periksi, tämä matka kannattaa ehdottomasti mennä junalla esim. taksin sijaan. Junalippu maksoi 40 bahtia, eli euron per henkilö. Taksiin olisi uponnut paljon enemmän rahaa ja aikaa.

Ekkamailta ostimme sitten liput Klaengin kaupunkiin menevään bussiin ja liput maksoivat jälleen kerran 160 bahtia per henkilö. Kolmen tunnin bussimatkan jälkeen olimme perillä ja sieltä tulimme vielä taksilla viimeiset 14 kilometriä. Älyttömintä tässä on se, että tuo viimeinen 15 minuuttia kestänyt taksimatka maksoi melkein saman verran kuin meidän molempien bussiliput Bangkokista Klaengiin. Apinaa taas goijattiin...

Joka tapauksessa, kaikki vaihdot sujuivat tosi sulavasti ja pisin odotusaika oli Bangkokissa, jossa jouduimme odottamaan Klaengiin lähtevää bussia puolen tunnin verran. Olimme perillä noin puoli kuuden aikaan illalla, eli ei ollenkaan paha matkapäivä. Rahaa matkalippuihin paloi yhteensä noin 24€.

Uusi tuttavuus Laem Mae Phim

Laem Mae Phim (tai kuten minä tätä paikkaa kutsun: Pim Pam Pum) on meille molemmille täysin uusi juttu. En oikein tiedä mistä me tämä bongattiin, kun Lonely Planetikaan ei tästä juuri mitään maininnut. Me olemme menossa vuoden vaihteen tienoilla Koh Changille ja sitä ennen halusimme vielä pysähtyä jossain uudessa paikassa. Koh Sametin turistirysään emme uskaltaneet mennä, joten päätimme kokeilla jotain pientä paikkaa siinä lähistöllä. Ja nyt voinee jo sanoa, että bingo! Laem Mae Phim vaikuttaa olevan meille aivan loistava paikka viettää joulua ja rauhallista lomaa yleisestikin.

Näkymää aamiaiselta.

Yrittäjyys on Thaimaassa elämäntapa. Ravintolan omistajien makuuhuone sijaitsee tuolla yläkerrassa.

Laem Mae Phim on jälleen kerran yksi thaimaalaisten omista viikonlopunviettokohteista. Kylä sijoittuu ehkä vajaan kilometrin pituudelle tuon rantatien varteen ja kaiken pääosassa on tuo ihana ranta. Vesikin on täällä huomattavasti kirkkaampaa kuin Cha Amissa. Rantakadulla on vaikka kuinka monta pientä ja isompaa kalaravintolaa, joissa voi maistella kaikenlaisia meren herkkuja vähintäänkin kohtuulliseen hintaan. Ihmiset ovat myös todella ystävällisiä. He eivät ilmeisesti ole vielä saaneet tarpeekseen länsimaalaisista turisteista.

Varasimme kaksi ensimmäistä yötä Mae Pim Guesthousesta ja täällä on vähän samanlainen Hohto-viba kuin siinä Hai Au -hotellissa Vietnamissa. Olemme siis paikan ainoat asukkaat. Huomenna saatamme vaihtaa Pimpimarn -guesthouseen (*tirsk*). Sieltä saattaa olla vielä parempi näköala merelle.

Ruotsalainen joulu

Täällä me siis olemme, Pim Pam Pumissa, viettämässä joulua ruskettuneitten ruotsalaisten kanssa, joita täällä on ainakin muutaman pienen ravintolan asiakasmäärän verran. Oikein hyvää joulua kaikille ja lämpimät terveiset kotijoukoille, ystäville ja muille rakkaille ihmisille! 

Reissaamisen varjopuoli

Niinhän siinä kävi, että minäkin sain alkuviikosta itselleni pahimman nuhaflunssan pitkään aikaan. Jonihan tosiaan sairasti nuhan jo ensimmäisellä reissuviikolla. Minä luulin päässeeni säikähdyksellä, mutta toisin kävi. Ja pakko kyllä sanoa, että tämä helteessä sairastaminen ei ole kyllä kauhean mukavaa. Eilen tuli jopa sellainen fiilis, että minä haluan kotiin sairastamaan. Ulkona ei voi olla, koska silmät ja nenä vuotaa siellä vielä enemmän kuin sisällä. Sisällä puolestaan on ihan hullun kuuma, kun ilmastointia ei voi pitää päällä (muuten menee jääkylmäksi). Blaaah. Noh, jospa tämä tästä. Tänä aamuna oli onneksi jo parempi olo herätessä.

Huomenna meidän on tosiaan tarkoitus jatkaa matkaa. Tiemme kulkee Bangkokin kautta kaupunkiin nimeltä Rayong, joka sijaitsee Siaminlahden itäpuolella (taisin viimeksi sanoa vahingossa länsipuoli, sori). Ajattelimme käydä tsekkaamassa rannan nimeltä Laem Mae Phim.

Otamme mielellään vastaan vinkkejä Rayongista ja sen lähialueista. Anybody?

Helteinen Hua Hin

Teimme lauantaina päiväreissun Hua Hiniin, joka sijaitsee noin 25km Cha Amista etelään. Hyppäsimme aamulla Cha Amin keskustan pääkadun varresta pieneen paikallisbussiin, jolla matka taittui varsin mukavasti. Hintaa bussimatkalle tuli 70 batia, eli alle kaksi euroa kahdelta hengeltä.

Hua Hin oli meille ihan positiivinen yllätys. Sieltä löytyy paljon ostosmahdollisuuksia, idyllisiä 20-luvun rakennuksia sekä paljon erilaisia ravintoloita. Toisaalta, vastaan tuli ehkä liiankin monta italialaista ja saksalaista ruokaa tarjoavaa paikkaa. Nähtiinpä siellä jonkun ravintolan ikkunassa myös Suomen lippu...

Hua Hinin rannat eivät ole läheskään niin hyviä kuin täällä Cha Amissa, joten siinä määrin me olemme tehneet ihan hyvän valinnan tämän paikan suhteen.

Kiersimme Hua Hinin keskustassa sellaisen ns. nähtävyysreitin. Parhaiten mieleen jäivät rannassa olleet kalaravintolat sekä maamerkkinäkin pidetty Hilton hotelli. Kävimme Hiltonin ylimmässä kerroksessa olevalla terassilla räpsimässä myös hieman maisemakuvia.

Tällaisia kivoja kalaravintoloita löytyi Hua Hinin rantakadulta.

Täällä varmaan pääsisi luksuslomalle ihan suhteellisen edullisesti.

Kalaravintolat ylhäältäpäin katsottuna.

Hiltonilaisille on oma ranta.

Lauantaipäivä oli ihan hullun kuuma. Hua Hinissa se lämpötila tuntui vielä entistäkin tukalammalta, sillä siellä ei samalla tavalla pääse kävelemään rannan läheisyydessä niin kuin täällä Cha Amissa. Saimme aika pian tarpeeksemme kuumien kortteleiden välissä kävelemisestä, joten lähdimme jo iltapäivällä takaisin Cha Amiin.

Paluumatkan teimme junalla, joka myöskin oli meille mukava uusi kokemus. Edellisellä Thaimaan reissulla emme nimittäin yhtään junamatkaa tehneetkään. Hua Hinin rautatieasema on rakennettu 20-luvulla ja se on onneksi säilytetty alkuperäisessä muodossaan. Junamatka Cha Amiin maksoi 6 batia, eli 15 senttiä per henkilö. Junan ilmastointi oli järjestetty sillä tavalla, että kaikki ovet ja ikkunat pidettiin auki koko matkan ajan. Jos olisimme menneet Bangkokiin asti, junassa käynyt veto olisi varmasti alkanut tuntua jo aika ikävältä. Puolen tunnin matkalla se kuitenkin toimi ihan mukavana viilennyksenä.

Tuntuu aika uskomattomalta, että olemme olleet Cha Amissa jo kaksi viikkoa! Mutta mikäpä täällä ollessa, eläminen on halpaa, ruoka on hyvää ja netti on pelannut loistavasti, mikä on aika olennaista töiden tekemistä ajatellen. Cha Amissa vierähtää vielä kolmaskin viikko. Ensi  lauantaina sitten lähdemme taittamaan matkaa kohti Siaminlahden länsirantaa.

Kaiken kaikkiaan; elämä on ihanaa! :)