Cha Am pähkinänkuoressa sekä ensimmäiset fiilikset Laem Mae Phimista

Ennen kuin kerron enemmän uudesta kohteestamme, on ehkä syytä tehdä vielä pieni kertaus Cha Amista, jossa sitten lopulta viihdyimme kokonaiset kolme viikkoa.

Jätimme tosiaan eilen pienen ja hellyyttävän Cha Amin taaksemme ja lähdimme vihdoin jatkamaan matkaamme. Hyvästien sanominen Rungarang de Challetin omistajapariskunnalle oli jopa hieman haikeaa. He olivat todella sydämellisiä ja ihania ihmisiä ja he pitivät meistä oikein hyvää huolta koko vierailumme ajan. Suosittelemme Rungarang de Challetia oikein lämpimästi muillekin. Hotelli sijaitsee Cha Amin rannan eteläisellä Soi 4 -kadulla ja sijainti ei olisi meidän mielestämme voinut olla parempi. Rannan eteläpää on nimittäin paljon rauhallisempaa aluetta kuin rannan pohjoispää, jossa on enemmän isoja länkkäreille tarkoitettuja hotelleja. Samaisesta syystä pohjoispään ravintolat ovat hieman hienompia ja kalliimpia ja siellä on sitä yleistä tyrkytystäkin sitten enemmän. Eteläpäässä puolestaan on paljon paikallisille tarkoitettuja ravintoloita ja ruokakojuja, joista saa hyvää ruokaa todella halvalla.

Ainoa miinus Cha Amin rannan eteläpäässä on se, että siellä on se kylän ainoa tyttöbaarikatu (eli se on tarpeeksi kaukana niistä pohjoispään perhehotelleista..). Mutta verrattuna moneen muuhun paikkaan, Cha Amissa tuokaan touhu ei ollut mitenkään liian silmiinpistävää/häiritsevää. Ja jos asialta haluaa täysin ummistaa silmänsä, kyseisen kadun voi täysin hyvin kiertää kokonaan.

No eniveis, Rungarang de Challet ei ole mikään varsinainen budget-hotelli, mutta ei sitä kyllä oltu hinnallakaan pilattu. Maksoimme yöstä 790 bahtia, joka on aika lailla 20 euroa. Amerikkalainen aamiainen sekä huoneen päivittäinen siivous sisältyi hintaan.

Rungarang de Challetilla on kiva perinteinen ulkoasu.

Englanninkielistä Bangkok Postia oli kiva lueskella aamiaisen yhteydessä.

Cha Amista Laem Mae Phimiin

Pitkällisten pähkäilyjen jälkeen päätimme viimein perjantai-iltana, että matka varmasti jatkuu seuraavana päivänä ja päämääränämme on pieni rantakylä Siaminlahden itäpuolella nimeltään Laem Mae Phim. Hyppäsimme lauantaiaamuna kello yhdeksän Bangkokiin menevään minibussiin ja perillä olimme aikalailla puolenpäivän kieppeillä. Matka maksoi 160 bahtia, eli reilut 4€ per henkilö.

Matkustamista Thai-tyylillä: ylimmällä osastolla nukkuu mummo.

Satasen vauhdissa on jo ihan hyvä ilmastointi.

Minibussi jätti meidät Bangkokin Victory Monumentille, josta matkustimme bangkokilaisten rakkaalla skytrainilla Ekkamain bussiasemalle. Jos omat matkatavarat suinkaan antavat periksi, tämä matka kannattaa ehdottomasti mennä junalla esim. taksin sijaan. Junalippu maksoi 40 bahtia, eli euron per henkilö. Taksiin olisi uponnut paljon enemmän rahaa ja aikaa.

Ekkamailta ostimme sitten liput Klaengin kaupunkiin menevään bussiin ja liput maksoivat jälleen kerran 160 bahtia per henkilö. Kolmen tunnin bussimatkan jälkeen olimme perillä ja sieltä tulimme vielä taksilla viimeiset 14 kilometriä. Älyttömintä tässä on se, että tuo viimeinen 15 minuuttia kestänyt taksimatka maksoi melkein saman verran kuin meidän molempien bussiliput Bangkokista Klaengiin. Apinaa taas goijattiin...

Joka tapauksessa, kaikki vaihdot sujuivat tosi sulavasti ja pisin odotusaika oli Bangkokissa, jossa jouduimme odottamaan Klaengiin lähtevää bussia puolen tunnin verran. Olimme perillä noin puoli kuuden aikaan illalla, eli ei ollenkaan paha matkapäivä. Rahaa matkalippuihin paloi yhteensä noin 24€.

Uusi tuttavuus Laem Mae Phim

Laem Mae Phim (tai kuten minä tätä paikkaa kutsun: Pim Pam Pum) on meille molemmille täysin uusi juttu. En oikein tiedä mistä me tämä bongattiin, kun Lonely Planetikaan ei tästä juuri mitään maininnut. Me olemme menossa vuoden vaihteen tienoilla Koh Changille ja sitä ennen halusimme vielä pysähtyä jossain uudessa paikassa. Koh Sametin turistirysään emme uskaltaneet mennä, joten päätimme kokeilla jotain pientä paikkaa siinä lähistöllä. Ja nyt voinee jo sanoa, että bingo! Laem Mae Phim vaikuttaa olevan meille aivan loistava paikka viettää joulua ja rauhallista lomaa yleisestikin.

Näkymää aamiaiselta.

Yrittäjyys on Thaimaassa elämäntapa. Ravintolan omistajien makuuhuone sijaitsee tuolla yläkerrassa.

Laem Mae Phim on jälleen kerran yksi thaimaalaisten omista viikonlopunviettokohteista. Kylä sijoittuu ehkä vajaan kilometrin pituudelle tuon rantatien varteen ja kaiken pääosassa on tuo ihana ranta. Vesikin on täällä huomattavasti kirkkaampaa kuin Cha Amissa. Rantakadulla on vaikka kuinka monta pientä ja isompaa kalaravintolaa, joissa voi maistella kaikenlaisia meren herkkuja vähintäänkin kohtuulliseen hintaan. Ihmiset ovat myös todella ystävällisiä. He eivät ilmeisesti ole vielä saaneet tarpeekseen länsimaalaisista turisteista.

Varasimme kaksi ensimmäistä yötä Mae Pim Guesthousesta ja täällä on vähän samanlainen Hohto-viba kuin siinä Hai Au -hotellissa Vietnamissa. Olemme siis paikan ainoat asukkaat. Huomenna saatamme vaihtaa Pimpimarn -guesthouseen (*tirsk*). Sieltä saattaa olla vielä parempi näköala merelle.

Ruotsalainen joulu

Täällä me siis olemme, Pim Pam Pumissa, viettämässä joulua ruskettuneitten ruotsalaisten kanssa, joita täällä on ainakin muutaman pienen ravintolan asiakasmäärän verran. Oikein hyvää joulua kaikille ja lämpimät terveiset kotijoukoille, ystäville ja muille rakkaille ihmisille!